The Weeknd saapuu Strawberry Arenalle show'lla, joka ei todellakaan nojaa pieniin eleisiin.
Lava on rakennettu useaan tasoon ja jatkuu pitkänä rampkina areenan yli. Toisella puolella seisoo valtava kullattu patsas, joka ampuu vihreitä lasersäteitä yleisön ylle. Tähän lisätään tuli, ilotulitteet, raskas savu ja valototeutus, joka jatkuvasti muuttaa areenan ilmettä.
Myös yleisöstä tulee osa show'ta. Kaikilla on LED-rannekkeet, jotka syttyvät konsertin aikana, ja kun tuhannet pienet valopisteet palavat yhtä aikaa, muuttuu Strawberry Arena valtavaksi valomereksi. Se näyttää todella upealta.
Tänä iltana valitsen seistä lattialla, suoraan fanien keskellä. Osin jotta pääsen itse kokemaan konsertin yleisön näkökulmasta, osin nähdakseni läheltä reaktiot, kun The Weeknd käynnistää suurimmat hittinsä ja show kiihtyy.
Eturivissä mellakka-aidan vieressä mielestäni myös ääni on todella hyvä. Laulu kuuluu selkeästi ja musiikissa on kunnolla potkua ilman, että bassot vievät liikaa tilaa. Olen ollut eturivissä riittävän monella keikalla, joissa äänimaisemasta tulee paljon sekavampi, joten tällä kertaa tuotanto saa ehdottomasti plussaa.
Yleisö on mukana heti alusta asti ja suurimmassa osassa konserttia laulaa kaikki mukana. Kappaleilla kuten "Starboy", "Take My Breath", "Can’t Feel My Face", "The Hills", "I Feel It Coming" ja "Die for You" on paljon sellaista materiaalia, jonka Strawberry Arena tunnistaa heti.
Mutta 38 kappaletta on paljon.
Huomaan useaan otteeseen illan aikana, miten konsertti vaipuu jonkinlaiseen horrokseen. Ei se huonoa ole, mutta energia laskee ja kadotan hetkeksi kiinnostuksen, että koko ajan haluaisin tietää mitä seuraavaksi tapahtuu.
Onneksi nämä hetket eivät yleensä kestä kauan. The Weekndin tarvitsee usein vain poimia seuraava iso kertosäe saadakseen Strawberry Arenan taas liikkeelle.
The Weeknd näyttää samalla viihtyvän vastaanotosta.
"Stockholm, I love you", hän sanoo useaan otteeseen illan aikana.
Lopulta hän kääntää sen ja kysyy rakastaako Tukholma häntä takaisin.
Valtava suosionosoitus ei jätä juuri epäilykselle sijaa.
Kun areenashow muuttuu henkilökohtaiseksi
Yksi illan hienoimmista hetkistä tulee, kun The Weeknd menee aivan aitaan asti. Hän ojentaa mikrofonin tytölle eturivissä ja antaa hänen laulaa koko areenan edessä.
Sitten hän jatkaa varsin konkreettisesti yleisön ensimmäistä riviä pitkin ja tarttuu kädestä kävijöitä kävijän jälkeen.
Olen itse eturivissä ja juuri tällaiset hetket tekevät eron. Keskellä tuotantoa, jossa melkein kaikki on valtavaa, suora kontakti yleisöön merkitsee ihan eri tavalla.
Lavalla liikkuu myös tanssijoita punaisissa takeissa ja kultaisissa naamioissa. Yhdessä raskaan savun ja tumman valaistuksen kanssa osa konsertista saa lähes seremoniallisen tunnelman.
Mielestäni on virkistävää nähdä suuri areenatuotanto, jossa tanssijoiden visuaalinen ilme ei nojaa paljaaseen ihoon. Punaiset takit, kultaiset naamiot ja koreografia riittävät luomaan voimakkaan visuaalisen ilmeen ja sopivat todella hyvin The Weekndin tummasävyiseen lava-maailmaan.
The Weeknd hyödyntää myös koko valtavan lavarakennelman. Hän liikkuu päälavalta pitkän rampin päähän ja pääsee siten lähemmäs yleisöä muualla areenalla.
Tasaisin väliajoin lavalta syöksyy suuria tulipatsaita ja lämpö tuntuu kunnolla eturivissä. Toisinaan savu leijuu raskaasti lavalla ja muuttaa koko ilmettä.
Koko ajan tapahtuu jotain visuaalista, mutta ilman, että jokaisen hetken täytyy olla seuraavan jättiefektin paukku.
Playboi Carti liittyy seuraan
Noin puolivälissä konserttia The Weeknd saa lavalle seurakseen Playboi Cartin.
Yhdessä he esittävät "Timeless" ja "Rather Lie".
Minulle tämä on tervetullut tauko pitkän settilistan keskellä. Lavalle tulee erilaista energiaa ja konsertti saa pienen uuden sykäyksen ennen kuin The Weeknd jatkaa valtaisaa kappalekatalogiaan.
Se on myös tarpeen illassa, jossa tempo vähän vaihtelee.
"Save Your Tears" herättää koko areenan
Loppukonsertissa tulee muutama hetki, jotka mielestäni toimivat parhaiten.
Kun "Save Your Tears" alkaa, Strawberry Arena todella herää. Kaikki laulavat mukana ja tuntuu, että koko areena osallistuu.
Sitten tulee "Less Than Zero" ennen kuin on "Blinding Lightsin" vuoro.
"Blinding Lights" alkaa siten, että laserit pyyhkivät areenan yli ja nostavat tunnelmaa ennen kuin ensimmäiset tutut sävelet tulevat.
Sen jälkeen ei oikeastaan tarvita enää paljoa.
Koko Strawberry Arena laulaa.
Mutta minulle yksi illan vahvimmista hetkistä tulee itse asiassa kappaleen jälkeen.
The Weeknd jää seisomaan ja näyttää selvästi liikuttuneelta kun ottaa vastaan yleisön reaktion. Yksi jos toinenkin kyynel nousee esiin.
"Stockholm, I love you."
Illan jälkeen, jossa on ollut valtava määrä tekniikkaa ja efektejä, ei yhtäkkiä tarvita mitään niistä.
Riittää, että on hän ja yleisö.
Strawberry Arena täyttyy sinisistä ilmapalloista
"Without a Warning" jälkeen The Weeknd poistuu lavalta.
Valot sammuvat ja Strawberry Arena peittyy pimeään. Noin puolen minuutin kuluttua yksittäinen valonsäde murtaa pimeyden.
Siellä hän seisoo taas.
Kun "House of Balloons" alkaa, areena täyttyy valtavista sinisistä ilmapalloista, jotka pomppivat yleisön yli.
Areenan täyttäminen ilmapalloilla kappaleen nimeltä "House of Balloons" aikana ei ehkä ole illan hienovaraisin idea, mutta minä pidän siitä. Tumman lavastuksen jälkeen se on paljon leikkisämpi hetki ja etenkin näyttää todella siistiltä, kun valtavat siniset pallot liikkuvat yleisön yllä.
"Moth to a Flame" päättää kaiken
37 kappaleen jälkeen on jäljellä vain yksi.
"Moth to a Flame" saa päättää illan, eikä silloin ole mitään syytä pidätellä. Valoshow nousee vielä uudelle tasolle, lavalta lyövät jälleen liekit ja ilotulitteet räjähtävät lavarakennelman ympärillä.
Kaikki on viety äärimmilleen.
Kun viimeiset sävelet vaimenevat, rumpali heittää rumpukapulat yleisöön ja 38 kappaleen jälkeen konsertti on ohi.
Ja minä poistun Strawberry Arenalta hieman ristiriitaisin fiiliksin.
The Weekndilla on kappalekirjasto, johon harva artisti yltää. Kun "Save Your Tears" ja "Blinding Lights" saavat koko areenan laulamaan yhdessä, on vaikea olla tempautumatta mukaan.
Mutta en voi myöskään olla ajattelematta, että 38 kappaletta on todella paljon. Mielestäni konsertti olisi hyötynyt siitä, että siitä olisi karsittu osia. Joitakin hetkiä, jolloin energia laskee, olisi voinut ottaa pois eikä kokonaisuus olisi kärsinyt, päinvastoin.
On myös kiinnostavaa, että osa niistä hetkistä, jotka otan mukaani, eivät liity suuriin efekteihin.
Se on tyttö eturivissä, joka saa mikrofonin.
Se on The Weeknd, joka kulkee mellakka-aidan vieressä ja ottaa meidät eturivissä kädestä kiinni.
Se on kuinka selvästi liikuttunut hän on "Blinding Lightsin" jälkeen.
Ja se on se hetki, kun "Save Your Tears" alkaa ja Strawberry Arena yhtäkkiä herää eloon.
Mutta sitten kaikki muu on myös mukana.
Valtava patsas. Tanssijat punaisissa takeissa ja kultaisissa naamioissa. LED-rannekkeet, jotka saavat koko areenan hohtamaan. Tuli joka tuntuu kasvoilla eturivissä. Siniset pallot, jotka pomppivat yleisön yli.
Kun kappaleet, yleisö ja koko lavashow osuvat yhteen oikealla hetkellä, seison eturivissä ja ajattelen oikeastaan vain yhtä asiaa:
Tämä on hemmetin vaikuttavaa.
Huomautus: Artikkelin kuvat ovat aiemmista The Weekndin konserteista eivätkä ole otettu Strawberry Arenan keikalla.
Video Strawberry Arenalta, 9. elokuuta 2026. Courtesy of XO Records. Video: Evan Larsen.
