D-A-D sytyttää Gröna Lundin: Ilta täynnä energiaa, nostalgiaa ja rockmestaruuksia

Disneyland After Dark, paremmin tunnettu nimellä D-A-D, nousi lavalle Grönalla perjantai-iltana. Kaunis ja rauhallinen auringonlasku loi tunnelmaa yhdelle musiikkiskenen pitkäikäisimmistä yhtyeistä, jolla on yli 40 vuoden ura takanaan.

Yleisö täytti koko huvipuiston ollakseen osa tätä maagista iltaa, jossa D-A-D vastasi energisestä musiikista ja hyvästä tunnelmasta.

Vain muutamaa minuuttia ennen kello yhdeksää yleisö alkoi huutaa D-A-D:n nimeä täydellä äänellä. Oli selvää, että odotukset ja kaipuu nähdä tanskalaiset esittämässä klassikoitaan olivat huipussaan. Kun yleisö vähiten odotti, illan pääesiintyjät astuivat lavalle: Jesper Binzer, Jacob Binzer, Stig Pedersen ja Laust Sonne. Neljä todellista legenda, epäilemättä!

Lava räjähti eloon heti ensimmäisen kappaleen, ”Jihad”, myötä. Kappale vei ajatukset 90-luvulle ja sai useammankin yleisön jäsenen hyppimään villisti. Kaikki alkoi valtavalla energialla, ja yllätyksekseni toinen kappale oli ”Written in Water” – melankolisempi, nostalginen ja melko introspektiivinen kappale, mutta silti yhtyeen tunnusomaisen energinen.

Visuaalinen vaikutelma jätti minut lisäksi sanattomaksi. Lavaa täyttivät vaihtuvat valot ja liekit, jotka nousivat molemmilta puolilta sekä artistien takaa. Mutta minuun teki erityisen vaikutuksen häränpääkalloa muistuttava lavatasanne, jolla rumpali Laust Sonne esiintyi. Tasanne nousi ja laski konsertin aikana, mikä loi mahtavan visuaalisen elementin, joka mielestäni teki show’sta vielä vaikuttavamman.

Totta kai saimme kuulla myös yhtyeen suuria klassikoita, kuten ”Sleeping My Day Away”, ”Bad Craziness” ja ”Everything Glows”. Koko konsertin ajan valot jatkoivat vaihtumistaan lavalla, kun yleisö hyppi, lauloi mukana ja nautti olostaan. Ilta oli täynnä energiaa, nostalgiaa ja ennen kaikkea aitoa soittamisen iloa.

Osan show’sta aikana laulaja Jesper Binzer astui lavalta alas ja lähti yleisön joukkoon laulamaan yhden yhtyeen kappaleista. Se oli ehdottomasti hetki, jota yleisö arvosti valtavasti ja johon he vastasivat aplodein ja yhteislaululla Jesperin kanssa. Parasta kaikessa oli, että siihen mennessä päivänvalo oli kokonaan kadonnut ja vain yön pimeys ympäröi meitä. Vain lavan valot valaisivat artistia ja yleisöä, mikä loi hyvin erityisen ja lähes taianomaisen tunnelman keskellä konserttia.

Jos minun pitäisi kuvailla D-A-D:ta yhdellä sanalla, se olisi erinomaisuus. Ja miten se voisi olla mitään muuta? Nämä ovat muusikoita, jotka ovat ammattilaisia kaikissa suhteissa, mutta ennen kaikkea heillä on intohimo siihen, mitä tekevät. Yli 40 vuoden jälkeenkin lavalla he onnistuvat edelleen tarjoamaan show’n, jossa on sama energia, läsnäolo ja ilo – ja se on jotain, joka todella ansaitsee kunnioitusta.