Australialainen Airbourne on loppusuoralla Gutsy Tour -kiertueellaan. Helmikuussa kiertue saavutti B-K:n Tukholmassa, missä näin yhtyeen toista kertaa Skogsröjet 2023:n jälkeen. Nyt he ovat palanneet Tukholmaan – tällä kertaa Gröna Lundiin ja vieläpä päivää ennen itseään kantavan uuden albuminsa Airbourne julkaisua.
Kun intromusiikki hiljenee, rumpali saapuu ensimmäisenä lavalle ja alkaa tahdistaa. Sen jälkeen liittyy kitaristi ja alkaa soittaa riffiä, jota seuraa basisti. Viimeisenä saapuu keulakuva Joel O’Keeffe. Hän ryntää lavalle paidattomana ja kitara tanassa. "GUTSY" käynnistyy – kyseessä on yksi uuden levyn kappaleista.
O'Keeffen hiukset ovat jo täysin märät, ja syy paljastuu nopeasti. Hän kaataa vettä pullosta päänsä päälle ennen kappaleita ja ravistaa sen sitten pois lavalle headbangatessa. Jos seisot Airbourne-keikan eturivissä, on syytä varautua ainakin pieneen roiskeeseen.
Jo "GUTSYn" aikana pieni moshpit pyörähtää käyntiin, ja se pysyy keikan ajan hengissä, vaikkakin vaihtelevalla intensiteetillä.
"Raise the Flag" -kappaleen aikana nähdään yksi Airbournen klassisista live-elementeistä. Joel poistuu lavalta ja antaa crew'n jäsenen kantaa itseään yleisön läpi olkapäillään. Siellä hän jatkaa kitarasooloaan ja murskaa – Airbournen perinteen mukaisesti – oluttölkin otsaansa. Olut roiskuu ja yleisö nauttii. Kyse on show’sta, ja Airbourne on tehnyt tämän monta kertaa aikaisemminkin. Mutta kun seisoo keskellä tätä, on vaikea olla eläytymättä. Airbournen ei tarvitse keksiä joka ilta uutta. He tekevät oman juttunsa sellaisella energialla, että se toimii edelleen, vaikka olisi kuinka tuttu.
Keulahahmo Joel O'Keeffen lisäksi Airbourneen kuuluu hänen veljensä ja rumpali Ryan O'Keeffe, joka työntää kappaleita eteenpäin suoraviivaisella ja raskaalla soitollaan, Justin Street bassossa sekä kitaristi Brett Tyrrell, joka juhlisti syntymäpäiväänsä illan kunniaksi. Yleisö antoi hänelle "Big scream" -huudon Joelin kehotuksesta.
Airbourne liikkuu melko kapeassa musiikillisessa rekisterissä, mutta hallitsee sen sitäkin paremmin. Riffit ovat yksinkertaisia, kertosäkeet rakennettu huudettaviksi ja bändi harvoin jättää suurta tyhjiötä, jossa syke pääsisi laskemaan.
"Hungryn" alla O'Keeffe kertoo yhtyeen matkasta ensimmäisistä keikoista Australiassa. Aluksi he soittivat yhdelle henkilölle kotikaupungissaan Warrnamboolissa, sitten kahdelle Melbournessa ja sen jälkeen kolmelle Sydneyn keikalla. Nyt he seisovat Gröna Lundissa edessämme. He ovat jatkaneet, koska rakastavat soittaa – ja jossain vaiheessa unelma toteutui.
Joel huomioi toisinaan roihahtavan moshpitin ja ennen "Breakin' Outta Hell" -kappaletta hän kehottaa yleisöä tekemään tilaa, jotta pitille saadaan lisää liikkumatilaa. Kun kappale alkaa, mukaan tulee yhä enemmän ihmisiä juoksemaan ja tönimään toisiaan.
Sitten vuorossa on "Live It Up", jossa Airbourne päättää vääntää kaiken vieläkin kovemmalle. Ryan O'Keeffe käynnistää mekaanisen lentohälytyssireenin ja huutaa "Come on, Sthlm!". Joel polvistuu kitaransa kanssa ja soittaa alkua yleisön taputtaessa tahtia. Lavalla odottaa kyyryssä moshpit. Kun kappale todella alkaa, räjähtää käyntiin illan suurin moshpit.
Kappaleen aikana Lemmy's Bar rullataan lavalle. Joel kehottaa yleisöä kiipeämään toistensa olkapäille, ja alkaa sitten heitellä oluita yleisöön, erityisesti niille, jotka ovat kavereidensa harteilla. Puolillaan olevat muovituopit lentävät kauas yleisön sekaan yllättävän tarkasti. Tuopit liitävät ilmassa, juoma useimmiten yhä sisällä – ainakin kunnes joku saa napattua sen. Kun joku onnistuu kopissa, antaa O’Keeffe peukun. Tekniikka voi kuulostaa turhalta, mutta se on yllättävän vaikuttavaa. Se on hölmöä, hauskaa ja hyvin paljon Airbournea.
"Alive After Death (Last Plane Out)" kuullaan Motörheadin ja Lemmyn kunniaksi Joelin johdolla. "Pidämme heidät elossa, kun kuuntelemme heitä. Pidämme Lemmyn elossa", hän kertoo. Se on lyhyt ja vilpitön hetki muuten intensiivisen show'n keskellä.
Keikka päättyy "Runnin' Wild" -kappaleeseen. Ennen sitä O'Keeffe nostaa esiin syntymäpäiväsankari-kitaristin ja kiittää kiertuetiimiä. Hän osoittaa kaiuttimiin ja lavan takana olevaan valoon—ja toteaa, että bändi itse vain juoksentelee lavalla eikä olisi tarpeeksi kova tekemään crewin hommia.
Kappaleen jälkeen hän muistuttaa, että uusi levy julkaistaan seuraavana päivänä ja lupaa, että Airbourne palaa vielä Ruotsiin. Lopuksi hän tiivistää illan bändille sopivalla viestillä: niin kauan kuin he ja yleisö elävät, rock'n'roll ei koskaan kuole.
Tästä tuli juuri sellainen purkaus, mitä saattoi toivoa huomisen levynjulkaisun alla. Ja meille, jotka haluamme rock'n'rollimme raa'kana, hikisenä ja oluessa uitettuna, tämä oli juuri se täysosuma, jota kaipasimme.
